Kuntovenlojen 7-ottelu
Keskiviikkona 24.8. toistakymmentä Kuntovenlaa kokoontui Kalevalle Metsäkoulun takaiselle kentälle kisailemaan leikkimielisessä 7-ottelussa tosimielellä. Muutamat nuoretkin uskaltautuivat osallistumaan kisaan.
Ajanottajina ja tuomareina toimivat ansiokkaasti Jere, Tiia-Maria, Elina, Matti ja Veikko. Tuomarit eivät ihan aina olleet samaa mieltä senteistä ja sekunneista mutta ylituomari Jeren sana oli laki ja siihen oli kaikkien tyytyminen. Jere oli tiukkana ja punainen lippu nousi kovin herkästi yliastutun työnnön/heiton/hypyn merkiksi. Onneksi muut tuomarit eivät aina havainneet punaista väriä ja niinpä tuloksiakin syntyi.
Ensimmäisenä lajina oli 100 metrin aitajuoksu. Pientä nurinaa kuului esteiden korkeudesta varsinkin kun ensimmäinen este oli muita vielä korkeampi. Matin selitys oli, että kyllä ekalla aidalla jaksaa vielä ponnistaa vähän korkeammallekin. Tyylit olivat mitä moninaisempia ja askeleet ei ihan kohdalleen kaikilla aidoilla osuneet, joten aidat ylitettiin milloin vasen milloin oikea jalka edellä, milloin sipsuttaen milloin kaukaa loikkien - herää kysymys olikohan aitojen välimatkoissa jotain vikaa. Haavereitta maaliin saakka kaikki kuitenkin pääsivät.
Toinen laji korkeushyppy arvelutti ja hirvitti muutamia kisailijoita ja taisi joku lajin jättää väliinkin. Aloituskorkeuden 50 cm ylittäminen vielä sujui suht koht, mutta sitten alkoi ylittäjät korkeus korkeudelta vähetä, mutta Hanna loikki riman yli kerta toisensa jälkeen ja lopputulos oli niinkin huikea kuin 125 cm.
Kolmanneksi työnnettiin ihka oikeaa kuulaa. Kahden kierroksen työntökisa toi muutamille paineita, kun eka työntö oli yliastuttu. Yli viisi metriä taisivat kaikki työntää ja parhaimmillaan tulos oli lähes kymmenen metriä.
Pituushyppy todettiin tekniikkalajiksi, hyppy kun ei tahtonut osua lankulle. Toiset antoivat tasoitusta ponnistamalla kaukaa lankun takaa, muutamille meni läpijuoksuksi sopiva jalka kun ei osunut kohdalleen. Mutta yritystä riitti. Ritvan räjähtävää vauhdinottoa hämmästeltiin joukolla.
200 m juostiin pareittain. Muutamat parit olivat tasaisia ja loppukirit siten tiukkoja. Tässä lajissa jos missä näkyi kilpailuhengen nouseminen ja voittamisen pakko. Aikaa toisilla meni enemmän toisilla vähemmän, mutta tulos kuitenkin kaikille saatiin ja parhaimpien nopeus hämmästytti Eija koutsia. Juoksulajeissa ihailimme Maaritin kevyttä jalannousua.
Keihäänheitossa tai paremminkin kepinheitossa tuotti ongelmia heittoviivan takana pysyminen, keppi kun tahtoi viedä mukanaan. Tällä kertaa ei kepin alastulotavalla ollut merkitystä, Matin tarkka silmä löysi alastulopaikan kaikille heitoille. Komeita kaariakin nähtiin sillä 20 m raja rikkoutui muutaman ottelijan toimesta.
Viimeiseen lajiin 800 metrille voimia ei tuntunut oikein enää riittävän. Tuomarit kuitenkin lohduttivat, että etenemistyyli on vapaa, kunhan pysyy radalla. Juoksu, hölkkä ja kävely riittivät eikä kukaan tullut kontaten maaliin.
Urakan jälkeen totesimme, että ollaan me vaan kovakuntoisia kun 7-ottelu vietiin läpi parissa tunnissa, tavallisesti otteluun käytetään kaksi päivää. Kisan jälkeen kaikki palkittiin eikä niiden pisteiden niin väliä ollut, tärkeintä oli osallistuminen ja toisten Venlojen kannustaminen.
Pikapalaverissa käytiin vielä läpi tulevaa toimintaa. Maanantain kuntopiiri ja pelailu Rastituvalla jatkuu niin kauan kuin säät sallii. Tiistaisin Kuntovenlat ovat tervetulleita Powereiden harkkoihin. Keskiviikkoisin on Ankkiksen yhteislenkki ja sauna (PR:n oma vuoro 18.30-20.00), torstaisin ovat ohjelmassa Peimarin Rastit. Kuntosalilla tavataan perjantaisin syyskuun alusta alkaen (Eijalta alelippuja). Tiistain salivuorot ja sunnuntain sulkapallo aloitettaneen lokakuun alussa.
Syksyn viikonloput todettiin kiireisiksi, joten kirkkovenesoutu ja leiri siirrettäneen kevääseen.
