Paimion Rastilla pronssijuhlat Jukolassa

Paimion Rastin miehet tekivät sunnuntaiaamuna Hollolassa sen mitä moni odotti ja toivoi ja suunnistivat vihdoin suurviestin kärkikolmikkoon. Jukolan viestin kolmossija irtosi monenlaisia tunteita herättäneen yön päätteeksi.

Pronssijoukkueessa viestiä veivät Daniel Stenlund, Jesse Laukkarinen, Fredric Portin, Vili Niemi, Bartosz Pawlak, Frédéric Tranchand ja Olav Lundanes. Kolmas sija on myös seuran historian paras sijoitus Jukolan viestissä. Edellinen ennätys oli viides sija kahdeksan vuoden takaa.

Taistelu huippusijoituksista vaikutti jo vähintään epätoivoiselta kakkososuuden aikana, kun Laukkarisen lamppu päätti sammua heti alkumetreillä. Heikkotehoisemmalla varavalolla suunnistus yön hämärissä vaikeutui, ja stressaavan tilanteen myötävaikutuksella virheitä pukkasi minuuttitolkulla. Takamatka kärkeen kasvoi ensimmäisen vaihdon 2,5 minuutista yli 11 minuuttiin ja sijoitus painui 70:n huonommalle puolelle.

– Taistelin aikani lamppua päälle mutta turhaan. Varavalolla oli vaikea nähdä samanaikaisesti karttaa ja jalkoihin. Tosin kaikkia virheitä ei voine välineiden piikkiinkään laittaa, sanaili Laukkarinen.

Viiden osuuden mittainen kiri

Huima kiri alkoi kuitenkin kolmannella osuudella. Portin koukki reippaasti ykkösrastia, mutta eteni muuten kärjen kyytiä ja nosti sijoituksen jo 20:nneksi. Myös Niemi ja Pawlak pitivät hyvillä vedoillaan eron ajallisesti samoissa noin 13 minuutissa, mutta sijoitus oli noussut jo seitsemänneksi.

Tranchand äityi sitten jo hurjaan menoon ja polki maastossa kuin viitapiru. Ranskalainen pystyi vielä lopussa tiputtamaan lähimmät kilpakumppanit ja saatteli näin Lundanesin ankkuriosuudelle yksin kolmannella sijalla.

– Homma sujui loistavasti ja pystyin pitämään hyvää vauhtia. Yksi virhe tuli ja piti ottaa vauhtia rastin takaa. Vaihtosijoitus oli kyllä yllätys, kuulin sen vasta juuri vaihtoon tullessa, kertoi Tranchand.

Lundanes aloitti ankkuriosuuden huimaa kyytiä ja oli lopulta myös osuuden nopein, mutta edellä kulkeneen kaksikon lähes kymmenen minuutin etumatka ei ollut missään vaiheessa uhattuna. Näin joukkue sai juhlia kolmostilaa rauhassa.

– Aloitin tosi kovaa, jotta perään lähteneet eivät pääsisi missään kohdassa näköetäisyydelle. Jokunen reitinvalinta taisi olla minulta hieman hidas. Edellä olevia en odottanutkaan saavuttavani missään vaiheessa, sanoi Lundanes.

Voiton vei tamperelainen Koovee. Viime vuoden Jukolan viestin ja kahden edellisen Tiomila-viestin voittaja IFK Göteborg jätettiin tällä kertaa kakkoseksi.

Tunkeutuminen viimein Jukolan kärkikolmikkoon ilahdutti suuresti joukkuetta ja koko seuraväkeä. Samalla valmentaja Jonne Lehto totesi, että itse suoritukseen kokonaisuutena ei voi missään nimessä olla tyytyväinen.

– Jos kolmatta sijaa olisi ennen kisaa tarjottu, olisimme sen ottaneet vastaan hymyssä suin. Nyt matkaan sattui kuitenkin huonoa tuuria ja aivan liikaa virheitä. Toki loukkaantumisia ja muuta huonoa onnea oli monilla muillakin kärkitiimeillä, sanoi Lehto.

– Taktisessa mielessä viimeisistä suurviesteistä jää tulevaisuutta varten parannettavaa. Otamme opit talteen ja palaamme entistä valmiimpina ja vahvempina.

Kakkosjoukkue veti tasaisia suorituksia läpi yön päätyen loppusijalle 61. Ikämiespainotteinen kolmosjoukkue suunnisti sekin hyvin sijoittuen lopulta 88:nneksi lähes 1900 joukkueen joukossa.

Venloissa kärki karkasi PR:ltä

Venlojen viesti oli Paimion Rastin osalta malliesimerkki siitä, että huippusijoista taistellakseen pitää olla lähellä kärkeä heti alusta asti. Nyt Eveliina Hirvosen meno takkusi sen verran pahasti, että ensimmäisessä vaihdossa ero kärkeen oli jo miltei 10 minuuttia.

Saara Norrgrann, Emma Silvennoinen ja ankkurina Aleksandra Hornik tekivät tasaisen hyvät suoritukset, mutta tavoite kymmenen parhaan joukkoon sijoittumisesta saati vuoden takaisen viitossijan uusimista jäi varsin kauas. 24. sija oli odotuksiin nähden hieman alakanttiin, mutta avausta lukuun ottamatta joukkue oli suorituksiinsa tyytyväinen.

PR:n kakkosjoukkue avasi erinomaisesti ja pysyi ykkösen edellä vielä kolmannen osuuden alkurasteille asti. Inga Dambe suunnisti ankkurina mainiosti ja nosti joukkueen loppusijalle 35. Kolmosjoukkue oli 95:s.

Kilpailumaasto oli odotetun haastavaa, ja jättipummeja ja sitä kautta sijoitusheilahteluja nähtiin melkoinen määrä. Olosuhteet olivat kaikin puolin täydelliset, joskin kuivan kevään aikaansaama hienojakoinen pöly tunkeutui kaikkialle ja jopa vaikeutti yöllä suunnistusta sumentamalla lamppujen valoa huomattavasti.
Tweet