Knuutniemen kisamaasto on jylhää varsinaissuomalaista merenrantamaastoa. Avokalliota ja kovaa kilometrivauhtia tulee riittämään.
Vuoden 2002 Silja-rastien radoista vastaa ratamestarikolmikko Juha Suominen, Juhani Aaltonen ja Tiina Nurmio. Tehtävä jakaantuu niin, että Suominen vastaa nuorten ja aikuisten, Aaltonen ikäihmisten ja Nurmio lasten radoista. Seuraavassa Suomisen mietteet maastosta ja ratojen vaatimuksista ennen kisaa.
Huhut kertovat Knuutniemen maaston olevan varsinais-suomalaiseksi vaativaa - onko näin?
- Tällä kertaa huhuissa on perää. Perinteinen varsinais-suomalainen avokalliomaasto on saanut muotoja myös Z-suunnassa muiden koukeroiden lisäksi. Maasto on pienipiirteistä rannikkokalliomaastoa, jossa on myös yllättävän paljon korkeuseroja. Esimerkiksi miesten pääsarjassa nousua kertyy optimireitillä yli 400 metriä 8,8 kilometrin radalla. Tämä lähestyy jo viittä prosenttia nousuna, jonka varmasti maastossa huomaa. Vuoden -96 Silja-rastien maasto sijaitsee lahden eteläpuolella ja on pitkälti saman tyylistä.
Mitä voit näin ennen kisaa kertoa radoista?
- Pari seikkaa kannattaa ainakin pitää mielessä. Maasto on melko vaativa, joten sarjojen voittajilla fysiikka on riittänyt koko radan ja suoritus pysynyt parhaiten hanskassa viimeiselle rastille saakka. Ja radoista voin vielä mainita että muutakin kuin perusrastinottoa on tarjolla. Radoille on haettu selkeää rytmitystä, jossa vaihtelevat pitemmät karkealla suunnistuksella edettävät välit ja välillä päästään nauttimaan jyrkkärinteisistä ja pienipiirteisistä kalliomäistä useamman lyhyen rastivälin muodossa. Lisäksi muutamille sarjoille on tarjolla poikkeuksellisen pitkä rastiväli, jossa reitinvalintatehtävä korostuu. Ikähenkilöiden radat on pyritty tekemään niin, ettei fysiikka näyttelisi liian suurta osaa ja kaikille radoille on tehty erilaisia "tehtäviä" sarjan tason mukaan.
Onko jotain muuta mitä kilpailijoiden olisi hyvä tietää ennen suoritustaan?
Nämä perinteiset eli maltti on valttia, rasteja on maastossa yli sata, joten kooditarkkuutta painotan. Pohjoisrinteissä saattaa olla vielä kisapäivänä liukasta ja tämä koskee varsinkin noin kilometri ennen maalia olevaa mäkialuetta.
Miten olette onnistuneet tekemään lasten radat vaativaan maastoon?
- Lasten radoilla on pyritty parhaan tavan mukaan löytämään helppoja ratkaisuja, mutta vaikeaa se on ollut. Maasto on kartan pohjoisosassa sen verran "monipuolista" ja "rankkaa" ettei varmojen reittien löytäminen ollut helppoa.
Takaisin Siljarastien pääsivulle...