Tähtihaastattelussa - Mika "maik" Mannervesi

Miesten edustusryhmä on menestynyt kauden viesteissä erinomaisesti. Edistystä on tullut myös henk. kohtaisissa kilpailuissa, mistä kertoo 4:n miehen saaminen rankilla 100:n joukkoon. Suuri vaikutus tähän on ollut Mika Mannervedellä, joka miesten ryhmän kapteenina on luonut positiivista uskoa joukkueeseen tyyliin: "joka ukko meiän Jukola-joukkueesta ois mahtunu Haldenin voittojengiin!" Henkisesti joukkueelle on myös erittäin tärkeää, että suurviesteissä on ankkuri, joka pysyy maajoukkuemiehien mukana. Ja näin Mika kommentoi menestyksekkään kauden taustoja.

Menneen talven fiilarit(lähtökohdat, sairaudet, muuttuiko reeni, mikä sujui, reenimäärät noin)?

Kaks aiempaa vuotta meni kiville. 96 alussa lähdin Norjaan aika olemattoman treenisyksyn päälle ja siellä alko heti intervallipainotteinen harjoittelu. Lihaskunto- ja PK-puoli jäi aika heikoksi. Tulin Paimioon ja aloin tehdä FIN-karttaa, sitten menin Raisioon töihin ja Tuija Saloon kouluun. Muutin kuusi kertaa vuoden aikana. Yhtä sekamelskaa.

97 olin keväällä kohtuullisessa kunnossa, mutta sitten meni nilkka ympäri eikä harjoittelu oikein sujunut, kunnes sitten tulivatkin jo FIN-kiireet. Heitin pyyhkeen kehään oikeastaan jo Jukolan jälkeen ja mietiskelin jo, että olikos se huippu-ura nyt tässä. Syksyllä Nokanvalkaisussa sippasin ja Lyde joutui odottelemaan. Silloin olin pohjallla...

Lähdin tähän vuoteen oikeastaan vailla tavoitteita, mutta sillä mielellä, että jos ei nytkään suju, niin sitten saa olla minun puolestani. Elin kyllä FINin huipputunnelmissa niin täysillä mukana, että ajattelin, että tohon maailmaan minäkin kuulun.

Vuodenvaihteessa olin kuusi viikkoa kipeänä, mikä johti siihen, että esim. tammikuun leirillä Tampereella vedin aika matalaa profiilia(allek. pysyi mukana 5*1000m testissä). Sitten alkoi sujua. Treenasin ihan normaalisti, siis samalla tavalla kuin ennen Norjaan / Paimioon muuttoa, mut enemmän kuin 97. Lakasten luento Ankkurikellarissa syksyllä 96 oli aika tärkeä: Ei se hirvittävä määrä ja älytön runttaus, vaan SÄÄNNÖLLINEN ja suunniteltu harjoittelu.

Joulukuun testi (14,5km) meni ihan täpöillä vetäen flunssan kourissa lumisateessa 55 min ja kolme kuukautta myöhemmin rutiiniväännöllä 49. Silloin aloin uskoa, että taidan olla kunnossa.

Niin kuin jumpassa käyneet muistavat, OK:ssa kehitetty luistelujumppa otettiin ohjelmaan. Samoin aloin taas harrastaa mäkijuoksua, kaks lauantaita kolmesta klo 10 Kriivarin hyppyrimäellä. Kupittaalla käytiin joka toinen viikko ja sitten kaks kertaa viikossa pitkä lenkki maastossa, jos pystyi.

Määrää tulee nyt ehkä 480-500 h, kun huippuvuosina 91-95 tuli jopa yli 550 h. Paljon enempää en kuitenkaan pysty töitten ohella treenaamaan palautumisesta tinkimättä.

Kuinka paljon ja miten vaikutti miestenryhmän muutokset(henki,yhteistoiminnan lisääntyminen, leirit,testijuoksuihin osallistuminen, tavoitteellisuus)?

Olin jo syksyllä ajatellut, että otan vähän näkyvämmän roolin, jos mut vielä kapteeniksi halutaan. Sitten Markku päätti lähteä Ankkureihin ja Lotto tuli kuvioihin. Kari sai Teijon leirillä porukkaan semmoisen fiiliksen, että kukaan muu ei siihen olisi pystynyt. Asetettiin tavoitteet Tiomilaan 30 ja Jukolaan 25 ja siitä tuli semmoinen olo, että me pystytään niihin, jos yritetään. Se oli tärkein motivaatiolähde omaankin harjotteluun koko talven ajan.

Uskoitko kapteenina tämänkaltaiseen viestimenestykseen keväällä hyvien testijuoksutulosten jälkeen?

En mä ehkä ihan tämmöseen. Mä ajattelin, että isojen viestien tavoitteet on kovia, mutta nappionnistumisella me tavoitetaan jompikumpi niistä. Kaikkein upeimmat fiilarit tuli tänä vuonna jo Tonicista ja Tiomilasta. Sillon jo tajus, et me ollaan onnistuttu! Kehitytty! Kaikki tän jälkeen on pelkkää plussaa.

Viestiliigasta mä sanoin syksyllä: "Tavoite vois olla kympin sakkiin ja me päästään siihen, jos me kierretään kaikki liigakisat." Toi on aika lähellä.

Hölsö tässä muisteli, kun me oltiin SippuRastin (8.8.) kisan jälkeen, että No joo, johdetaan viestiliigaa, kuinka meikäläinen hoki Tonicissa vaan, että Viestiliigassa viides, viestiliigassa viides! Se tuntu sillon kyllä hienommalta.

Upeeta oli kans lähtee Euromeetingiin, kun jätkät oli just edellisenä päivänä hoitanu Lakeuden(31.5) kunnialla (3.) ja oltiin ekan kerran noustu liigajohtoon, Tussin kans tasoihin. Matkal oli mukana semmosia, ketkä oli ollu Lakeudessa ja ne kyseli, että ketäs teillä oikein juoksee?

Oma kilpailumenestyksesi(parhaimmat kisat) sekä harjoittelu kilpailukaudella(vrt. talvi) Tuliko onnistumisia juuri niissä kisoissa, joihin tähtäsit?

Tonicciin (26.4) mennessä mul ei ollu edes paikkaa katsastuksiin ja kesäkuussa mä olin jo maajoukkuepaita päällä Euromeetingissä. Heinäkuussa olin eka varamies maailmancup-joukkueeseen (13 sek paikasta?).(allek.huom. Erittäin kyseenalainen valinta!!!) Oli vaikeuksia sopeuttaa odotuksia ja edellytyksiä keskenään.

Oma päätavoite oli Jukola. Kun siellä päästiin tavoitteeseen, iski vähän "arvotyhjiö". Menestyksen karttuessa tuli kovat paineet kääntää tavoiteruuvia koko ajan vaan kireämmälle ja kireämmälle, sekä henk. koht. että viesteissä.

Niinpä SM:t meni sittten jo vähän alakanttiin(huom.niukka karsiutuminen b-finaaliin, jonka selvä voitto), vai meniks muu kausi yläkanttiin?

Treeneissäkään ei oikein voinut tähdätä mihinkään tiettyyn kisaan, kun ei kauden alussa tiennyt, että mihin pääsee mukaan ja sitten alkoi koko ajan putkahdella uusia mahdollisuuksia esiin. Heinäkuun loppuun asti treenasin periaatteessa määrät ylhäällä koko ajan, paitsi kisaviikoilla. Sitten jätin pitkät lenkit ja vetelin paljon VK-vetoja eri tehoilla. SM:ien aikaan kulku olikin parasta koko kaudella, mutta en ottanut karsintaa tarpeeksi terävästi ja putosin B-finaaliin.

Mietteet ensi kaudesta?

Suurena vaarana on tietty huumaantua orastavasta menestyksestä ja yrittää haukata liian isoa kakkua kerralla. Tänä vuonna on näytetty, että pystytään menestymään. Samalla tasolla ei pysytä ilman treenaamista ja selkeä parannus vaatii otteitten terävöittämistä edelleen. Tänä vuonna on miesten ryhmässä henk.koht kisat jääny vähän sivuosaan. Satsataan ens vuonna enempi myös niihin ja pohjoismainen viestiliiga tarkemman tarkastelun alle, niin mä uskon, että kehitys jatkuu.

Tosi luottavainen olen Rastin tulevaisuuteen, sillä meillä on paljon nuoria voimavaroja vielä käyttämättä. Ajatelkaas vaikka vuotta 2001. Silloin Markus, Maza ja Teemukin on miesten sarjassa. Kuka osaa nyt ennustaa, ketkä sillon juoksee ykkösessä?

Omat kuviot ens vuodeks on vielä pikkuisen auki. Uuteen työpaikkaan täytyy taas vähän totutella. Vapaitten saaminen leirejä varten on vielä kysymysmerkki. Pärjääminen on kyllä niin mukavaa, että kovasti tekis mieli siitä nauttia ens vuonnakin. Kokopäivätreenaamista tekis mieli vielä joskus kokeilla, mut mistäs sitten safkarahat kotiväelle?

Malliharjoitteluviikot talvi/kesä?

helmikuinen määräviikko

ma
aamulenkki 30 min
verr 15 min + kp/voima KoTalla 30 min + verr 15 min = 1.00
ti
aamulenkki 30 min
vetoharj Kupittaalla vetoja 1000/2000 m vauhti 3.40 ... 3.00/km
verryttelyineen 1.15
ke
aamukuntopiiri 30 min
lamppulenkki Ankkalammelta 2.00 metsässä/polkuja
to
kev 45 min
pe
aamulenkki 30 min
verr 15 + jumppa 1.00 + sähly 30 + verr 15 = 2.00
la
verr 15 + mäkijuoksu (ylös/alas n. 85% norm. kisavauhdista) 1.00 + verr 15
= 1.30
su
pitkä lenkki tai hiihto väh. 3.00

Näitä kaksi peräkkäin ja kolmas viikko kevyempi, jolloin ei aamulenkkejä, ei mäkijuoksua, pitkiä lenkkejä voi lyhentää, jos tuntuu siltä. Ei haittaa myöskään, jos määräviikon yksi päivä (to) on totaalinen lepopäivä. Tällä periaatteella mä mätin läpi kesän, yhteistreenit vaan piti korvata omilla ja muuten soveltaa.

Elokuinen herkistely:

haastattelun tekninen toteutus by Juuso