Paimiolaisen suunnistuksen perinteet ovat varsin lyhyet. Suunnistus aloitettiin 1970-luvulla yleisseura Paimion Urheilijoiden suunnistusjaostona. Toiminta laajeni merkittävästi 1980-luvun alussa. Nuoria saatiin runsaasti mukaan toimintaan, käytiin ahkerasti kisoissa ja järjestettiin maakunnallisesti merkittäviä kisoja. Syntyi tarve perustaa suunnistuksen erikoisseura. Paimion Rasti perustettiin syyskuussa 1985. Paimion Rasti on suunnistuksen erikoisseura, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaa kunto-, kilpa- tai huippusuunnistusta edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Alusta alkaen on Paimion Rasti näkynyt hyvin paimiolaisessa urheiluelämässä. Alun 180 jäsenen seura on kasvanut kolmessatoista vuodessa yli 500 jäsenen aktiiviseksi erikoisseuraksi, joka on koko toiminta-aikansa ollut seuraluokittelussa valioluokan seura. Paimion Rastin toiminta tällä hetkellä joka osa-alueella vilkasta. Seura jaksaa hyvin. Talous on kunnossa. Uusia aktiivisia jäseniä ja perheitä on tullut vuosien saatossa mukaan toimintaan.
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Simo Mannervesi (1985-89), Arto Poikkimäki (1990-94) ja Arto Aakula (1995-1997). Nykyään puheenjohtajan nuijaa heiluttelee Anssi Saarinen. Seuran sihteerinä on koko ajan toiminut ansiokkaasti Helena Reponen.
Monet erilaiset suunnistustapahtumat ja -kilpailut ovat seuranneet toisiaan Paimion Rastin historiassa. Kevään vakiokilpailuksi ovat muodostuneet Silja-rastit, joihin viime vuosina on osallistunut runsaasti yli 1.000 kilpailijaa. XV Silja-rastit järjestetään 18.4.1999, tietenkin uudella kartalla ja Emit-leimausjärjestelmällä. Piirin- ja aluemestaruuskisoja on järjestetty lähes vuosittain. Viestisuunnistuksen kakkosryhmän SM-kisat järjestettiin vuonna 1988 Nummenpäässä. Isotonic-kisat suunnistettiin 1989 Sauvon kirkonkylän maastossa, järjestelyistä vastasivat yhdessä Paimion Rasti ja Sauvon Urheilijat. Näiden arvokisojen onnistunut läpivienti innosti kohti suurempia haasteita.
Todellinen suurhaaste saatiin, kun seurayhtymälle PR-SauvU myönnettiin loppuvuodesta 1989 Jukolan ja Venlojen viestin järjestämisoikeus vuodelle 1993. Alkoi ankara yli kolmen vuoden mittainen työjakso. Oli sovittava kaikkien maanomistajien kanssa, valmistettava kartta, laadittava kilpailuorganisaatio, rakennettava kilpailukeskus jne. Oppia haettiin edellisistä Jukolan viesteistä. Hyviä neuvoja saatiinkin ja niitä myös hyödynnettiin. Halusimme tarjota kilpailijoille vain parasta ja siinä myös onnistuttiinkin. Kilpailujen järjestelyitä varjosti ruotsalaisten huippusuunnistajien harjoittelu- ja kilpailukielto. Se merkitsi, ettei ruotsalaisia huippuja nähty Paimion metsissä. Venlojen viestissä oli mukana 545 kvartettia ja Jukolan viestissä 1051 seitsikkoa. Arvion mukaan Vistan taajaman tuntumassa olleessa kilpailukeskuksessa seurasi miesten viestin lähtöä noin 35.000 katsojaa. Paimion Jukolan kilpailunjohtajana toimi Juhani Harittu ja teknisenä johtajana Anssi Saarinen. Ratamestariryhmää johti Simo Mannervesi. Kilpailun valvojana toimi vuosien kokemuksella Matti J. Koski, jonka ohjeet olivat kallisarvoisia.
Jukolan viestistä Paimion Rasti sai runsaasti julkista tunnustusta. Suomen Suunnistusliitto nimesi seuran vuoden suunnistusseuraksi ja Kaarinan nuorkauppakamari myönsi Vuoden maineteko -tittelin Paimion Jukolan talkoo-organisaatiolle. Tunnustukset otettiin mielihyvällä vastaan, sillä Jukolan toteuttamiseksi tarvittiin paljon vapaaehtoista talkootyötä. Jukolan juhlaa oli järjestämässä noin 1500 talkoolaista.
FIN5 -suunnistusviikko oli seurayhtymän seuraava haaste heinäkuussa 1997. Kilpailunjohtajana hääri Kassu Grönlund. Suunnistusviikko onnistui erinomaisesti. Mukana oli 4500 suunnistajaa 21 eri maasta. Kolme ensimmäistä osakilpailua suunnistettiin Paimiossa Pitkänkedon maastoissa ja kaksi viimeistä Sauvossa Koorilan-Kalaisten maastossa. Erityiskiitokset saimme maastoista, tulospalvelusta sekä upeasta aurinkoisesta säästä.
Paimion Rastin talous perustuu tiukkaan talousarvioon, jossa tulot hankitaan talkootoiminnalla ja kilpailujen järjestämistuloilla. Jäsenmaksujen osuus tuloista on hyvin pieni. Paimion kaupungin myönteinen suhtautuminen suunnistukseen auttanut toimintamme laajentumista. Myös paimiolainen yrityselämä on tukenut osaltaan PR:n toimintaa. Onnistuneet Jukola ja FIN5 ovat mahdollistaneet pienen taloudellisen panostuksen aktiivisesti harjoitteleviin nuoriin suunnistajiin. Pääosan kuluista muodostavat kilpailu- ja valmennustoiminnan aiheuttamat kulut.
Kuluneiden vuosien aikana on valmistunut Paimion ja Sauvon alueilta lähes 50 karttaa. Suurin kerralla kartoitettu ja painettu kartta on Jukola-kartta, lähes 20 km2. FIN5 -suunnistusviikkoa varten valmistui viisi uutta karttaa (yht. 30 km2) Suunnistuskarttojen valmistustekniikka on kehittynyt huikeasti vuosien varrella. Nykyinen ATK-pohjainen järjestelmä nopeuttaa karttojen valmistumista ja parantaa karttojen laatua.
Peimarin Rastit - paikalliset iltarastit - aloitettiin Paimiossa jo vuonna 1981 Paimion Urheilijoiden toimesta. Peimarin Rastit ovat kasvaneet vuosien varrella merkittäväksi liikuttajaksi kesätorstaisin. Harrastesuunnistuksen tavoite on lisätä ihmisten liikuntaharrastuksia ja saada uusia ihmisiä liikkumaan metsässä. Kävijämäärä on vakiintunut vajaaseen 4.000 suoritukseen kesässä.
Keväisin Paimion Rasti on kutsunut lapsia ja nuoria Oravapolulle. Perus- ja jatkokursseille on vuosittain osallistunut noin 50 lasta. Paimion Rastin valinnat vuoden kasvattajaseuraksi 1991 sekä Nuori Suomi -sinettiseuraksi 1992-93 ja 1996-99 ovat osoittaneet, että olemme oikealla tiellä. Sinetti on laadun tae, joka osoittaa ulkopuolisille, että nuorisotoiminta seurassa on hyvällä mallilla. Kilpailutoiminnassa oravat ovat Varsinais-Suomen kärkeä. Kilpailuissa ja viesteissä on menestytty hyvin unohtamatta iloisuutta ja leikkimieltä.
Paimion Rastin kilpailumenestyksestä ovat vastanneet mm. Helena Mannervesi, Eija Sipponen, Matti Sipponen, Satu Vesalainen, Mika Lyytikäinen ja Mika Mannervesi. Hellu on menestynyt veteraanien MM-kisoissa ja saavuttanut joka vuosi SM-mitalin. Eija oli vuonna 1988 maailman cupin Liedon osakilpailussa 6. Matti oli parhaimmillaan SM-kisojen 7. H21-sarjassa. Lyde saavutti PR:n ensimmäisen nuorten Suomen mestaruuden. Satu on edustanut Suomea nuorten MM- ja PM-kisoissa. Vuonna 1996 Satu suunnisti kolme Suomen mestaruutta. Vuonna 1998 Maik edusti Suomea Euromeeting-kisoissa ja oli yösuunnistuksen SM-kisoissa 4. Nuorten viesteissä Paimion Rasti on saavuttanut parhaat meriittinsä; Nuorten Jukolassa sijoitussarja 12-3-3-10-5-7-8-1 vuosina 1990-1997 sekä nuorten Tiomilassa mitalisijat tyttöjen sarjassa. Kuluneina vuosina on tehty rastiviikkomatkoja Ruotsiin, Norjaan, Sveitsiin ja Viroon. Miesten ja naisten viestimenestys on vasta tulossa. Paras Venla-sija 18. on Pudasjärveltä 1988 ja Jukolan 21. tänä vuonna Siuntiossa.
Tulevien vuosien tehtävänä Paimion Rastilla on nostaa edelleen
profiiliaan suunnistuksen erikoisseurana niin Paimion alueella kuin
koko valtakunnankin tasolla menestymällä kilpailutoiminnassa,
kehittämällä harrastesuunnistustoimintaa, tehostamalla ohjaus- ja
valmennustoimintaa, kannustamalla lasten ja nuorten ohjaajia sekä
valmentajia. Koska suunnistajan suorituspaikka on metsä,
kartoittajiakin tarvitaan lisää.